Vasta vajaa viikko Suomessa takana, mutta tuntuu kuin siitä olisi ikuisuus, kun lähdin Charlottetownista. Kotimatka sujui hyvin, mitä nyt Brysselissä meinasi tulla hieman kiire koneen vaihdon kanssa, koska lähdimme myöhässä Montrealista (lensin siis Montrealin ja Brysselin kautta Helsinkiin). Laukku ei sitten Brysselissä ehtinytkään koneeseen, vaikka minä onneksi ehdin. Tallessa se oli kuitenkin ja sain sen sitten toimitettuna kotiovelle vajaata vuorokautta myöhemmin. Se oli oikeastaan tosi kätevää, että laukku tuli perässä, eikä minun tarvinut itse sitä rahaata kotiin.
Kokemuksena vaihtoaika oli mahtava ja suosittelen kaikille ehdottomasti vaihtoon lähtöä, jos se vain on mahdollista. Kanadaa voin suositella maana lämpimästi, sillä sekä maa että ihmiset ovat helposti lähestyttäviä. Asiat hoituivat melkolailla samalla tavoin kuin Suomessa ja apua saa varmasti keneltä tahansa pyytämällä (ja pyytämättäkin). Ihmisten käytöstapoja tuleekin varmasti ikävä (valitettavasti suomalaisten kohteliaisuus ja muiden huomioon otto kyky ei yllä ihan samalle tasolle).
Itse vaihtokohteesta (University of Prince Edward Island, Charlottetown) haluan kertoa sen verran, että sekä kaupunki että yliopisto ovat kovin pieniä. Tämä on hyvä juttu siinä mielessä, että kuten tervetulokirjeessä annettiin ymmärtää, professorit todellakin tuntevat kaikki nimeltä ja opetus on yksilöllistä. PEI on myös Kanadan turvallisin (vähiten rikoksia asukaslukuun suhteutettuna) provinssi ja juurikin yhtenä viimeisistä illoista mietin yksin hämärässä kävellessäni, että ihan joka kaupungissa en ehkä lähtisi yksin kävelylle syrjäiselle ulkoilureitille illan pimetessä. Toki paikan pienuus näkyy myös sitten siinä, että esimerkiksi ostosmahdollisuudet ovat aika vähäiset, mutta tekemistä löytyy kyllä aina, kun viitsii ottaa tapahtumista selvää. Kurssivalikoima yliopistolla voisi toki olla myös laajempi, mutta ihan mielenkiintoisia kursseja löytyi onneksi vähän pienemmästäkin valikoimasta. UPEI on hyvä valinta vaihtoyliopistoksi, jos pieni yliopisto ja kaupunki viehättävät, mutta jos haaveena on iso kaupunki, niin kannattaa katsella jotakin muuta.
Kursseista sen verran, että vaihto-opiskelijoiden oletetaan lukevan 3-5 kurssia lukukaudessa. Itse luin vain tuon kolme, enkä olisi enempää pystynyt ottamaan niin, että aikaa riittää muuhunkin kuin opiskeluun. Toisaalta kurssien vaativuus vaihtelee melkolailla ja ottamani espanjan kurssi (Introductory spanish SPAN101) oli niin helppo, että sen kaltaisia kursseja olisi varmasti mennyt tuo viisikin helposti. Aikaa ko. kurssiin ei luentojen (3 * 50 min viikossa) ja harjoitusten (1 * 50 min viikossa) mennyt varmasti tuntia enempää viikossa (kokeisiin lukiessa sitten vähän enemmän). Kemian kurssini (Analytical Instrumentation CHEM 322 ja Introduction to Scientific Research CHEM 382) sen sijaan olivat huomattavasti aikaa vievempiä ja vaikka luentoja oli sama määrä kuin espanjan kurssissa oli toisessa kursseista lisäksi neljä tuntia laboratoriotöitä viikossa (ja niistä tottakai työselostukset) ja toisessa todella paljon aikaa vieviä kirjallisia tehtäviä. Onkin hieman nurinkurista, että kaikki kurssit olivat kuitenkin 3 creditin arvoisia. Tosin niin se taitaa mennä Suomessakin, työmäärä ei välttämättä korreloi mitenkään opintopistemäärän kanssa. Yleisesti ottaen kurssien vaikeustaso on suoraan verrannollinen siihen, minkä vuosiasteen kursseja ne ovat, minkä taas näkee kurssikoodin ensimmäisestä numerosta. Suosittelen ehdottomasti ottamaan ainakin yhden helpomman kurssin kuten minulla oli, niin ei tarvitse hukkua koulutöihin.
Muuten haluan UPEI:hin meneville suositella lähtöä syyslukukaudella, vaikka itse olinkin kevätlukukauden (tai oikeammin Winter Semesterin) siellä. Tämä siksi, että yliopisto ei selvästikään oikein ole osannut ottaa huomioon keväällä aloittavia ja vain syksyllä on kunnollinen orientaatio (nyt keväällä se jäi aikalailla omalle vastuulle ottaa asioista selvää). Lisäksi kesä kestää saarella pitkälle syksyyn, mutta kevät taas tulee myöhään. Syyslukukaudella pääsee siis näkemään saaren vihreänä, mikä jäi minulta väliin. Pienenä vinkkinä myös se, että ainakin keväällä saarella on aina märkää ja suosittelenkin ottamaan mukaan (tai ostamaan sieltä) kumpparit tai muut veden pitävät kengät ja jättämään lempikengät kotiin, sillä teitä suolataan talvella niin järkyttävän paljon, että kengät ovat äkkiä pilalla.
Kannattaa tutustua paikallisiin, sillä he osaavat esitellä saaren parhaat puolet ja paikat, joissa kannattaa käydä. Suosittelen vaihtoon lähteville myös asumista koulun asuntolassa, sillä se on aivan älyttömän kätevää. Luennolle voi lähteä 5 minuuttia ennen sen alkua ja kesken päivän pääsee helposti kotona käymään. Opiskelijat pääsevät kulkemaan linja-autolla ilmaiseksi, joten kampukselta pääsee helposti muuallekin. (Tosin downtown on niin lähellä, että sinne voi helposti kävelläkin, mutta varsinkin talvella bussi on kiva vaihtoehto.) Sunnuntaisin bussit eivät tosin kulje.
Siinä kaikki, mikä tällä kertaa tuli mieleen, joten kaipa tämä blogi oli tässä. Jos vaihtoon lähdöstä ja UPEI:sta on jotain kysyttävää, niin minun sähköpostiosoitteeni saa Jyväskylän yliopiston kv-palveluista ja toki täältä blogin kauttakin saa kysellä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti